Matkan varrelta osa 4

Hinnat ovat tosiaan tuhansissa ja IDR, 1€=16000

Päivä 8 + 9

Onneksemme hotelli on niin hyvin sijoitettu, että ympärillä on kolme moskeijaa. Muuten jää rukoussessiot viideltä aamulla väliin. Ja nyt saa oikein herätä kukonlaulun aikaan! Yksi aloittaa ja muut jatkavat, taitaa heilläkin olla omat rukoukset meneillään. Noh eipä tuo paljoa haittaa. Kuta on myös täynnä koiria, niitä on helvetisti. Käy sääliksi miten ihmiset välillä niitä kohtelevat, mutta tämä kulttuuri ei koiria kunnioita. Saman opettavat lapsilleen, näin kun yksi lapsi läppäsi koirusta, onneksi pöydässä istuvat ulkomaalaiset alkoivat läksyttämään ipanaa. Teki mieli läpsäistä! Jotkut koirukset saavat ihan hyvää huolenpito, kuten meidän hotellissamme, siellä se koirus eläilee ja saa ruokaa, vettä, tarvittavan. Hotellimme yksi omistajista onkin amerikkalainen surferidyydsi. Kutalla kuitenkin toimii järjestö, joka huolehtii koirien terveydestä ja yrittää vaikuttaa tähän ongelmaan. Tietenkin koiratkin kohtelevat toisiaan huonosti ja suuri ongelma onkin niiden väliset tappelut. Näimme yhden rannalla ollessamme, siinä ei armoa anneta. Mutta kuitenkin kummatkin päivät vietimme etsien täydellistä rantaa, ensin suuntasimme itään ja löysimme loistavan Ann Beachin läheltä. Kun menet sinne päin, älä mene Ann:lle vaan jätkä siitä ohi ja pysähdy paikkaan nimeltä Mirata house, jos oikein muista. Taitavat kutsua paikkaa Gerupuk rannaksi. Seuraavana päivänä suuntasimme länteen. Tie on mutkikas ja paljon mäkiä, minua ainakin vähän pelotti skootterin kyydissä. Yritimme löytää rannan, jota majoituksen työntekijä suositteli, mutta jäimmekin Mawun Beachille. Aallot ovat hulluja ja iskevät kovaa, kannattaa varoa. Se myllytys oli aivan liikaa ja meri vei meidän kihlasormuksetkin. Pitää ostaa uudet siis! Ja taas kumpanakin päivänä paljon ruoka, juomaa ja hengailua!

Päivä 10

Nyt jotain erilaista kehiin, joten suuntasimme vesiputouksilla. Matka pitää varata päivää ennen ja me otimme sen hotellista. Eli oma kuski ajaa paikan päälle ja odottaa, kun olette kiertäneet. Tämä maksoi meille 500 ja lisäksi pitää maksaa sisäänpääsy putouksille. Hinta riippuu siitä monta haluat nähdä, me valitsimme kaikki 5 ja se oli yhteensä 240. Ensimmäisiin kolmeen oli helppo päästä, mutta kahteen viimeiseen kömmimme viidakon läpi. Tietä ei ollut, vesiputkia löytyi, joki ja välillä saattoi olla tienomainen kulkuväylä, joka meni vain ylöspäin. Joten hitusen vaarallinen, hyvät kengät mukaan, jotka saavat kastua. Matka on vaikea ja liukas, pitäisi lopettaa rööki, huhhuh! Ihmeen kaupalla selvisimme ja oli upea reissu. Mutta maha huutaa RUOKAA! Autolla kestää ajaa noin tunti puoli sinne, ei siis mikään kauhian pitkä matka. Ruuhkasta riippuu paljon kestää. Ruuan jälkeen oli kyllä väsynyt, joten makailimme vain hotellilla ja hengasimme altaalla. Ehkä jonnekki lähelle syömään tällä kertaa, huomenna onkin jo lähtö eteenpäin. Palataan hetkeksi lippuun, jonka vahingossa ostimme Padang Baista. Joten näytimme sen hotellimme jätkälle, joka sitten soitti firmaan ja he lupasivat hakea meidät aamulla 7.30. Kaikki siis hyvin tähän asti, mutta kuinkas sitten kävikään?