Asiaa lapsista

Monet suhteessa ja naimisiin menossa olevat ovat varmasti joutuneet kuuntelemaan kysymyksiä lapsista, ollaanko hankkimassa, millon ja olisiko aika. Itse olen aika paljon säästynyt tältä, mutta aina silloin tällöin näitä tulee. Itse en halua ikinä lapsia ja tämän olen tiennyt 15-vuotiaasta asti, se ei ole ehkä. Vaikka kuinka yrittäisin asiaa selittää utelijoille, niin väitetään vastaan, että "kun se on oma", "oot vielä liian nuori tietämään". Laittaa pään kiehumaan, miksi ihmiset ei voi ymmärtää, ettei joku halua lapsia. Onko joku pakko aina työntää omaa propagandaansa kaikkien nieluun. 

En haluaisi häihinkään lapsia, mutta siltä ei voi välttyä, joten hyväksyn asia. Olen päättänyt, jos häissämme ihmiset tulevat puhumaan lapsista, pyörittelen silmiäni ja kävelen pois. En yksinkertaisesti enää jaksa puolustella valintaani, joka ei kuulu kenellekään muulle. Mieheni kuitenkin tietää ja ymmärtää, että lapset eivät ole mahdollisuus tässä suhteessa. Ja kyllä, jos vahinko käy, olen valmis tekemään abortin. 

Joitakin ihmisiä ei ole tehty kasvattamaan lapsia tai edes saamaan. Jos saisin lapsen, en pystyisi elämään itseni tai mukulan kanssa. Tämä on minun valintana ja olisi erittäin mukavaa, jos muu maailma osaisi kunnioittaa sitä. Mutta ihmiset eivät ymmärrä eroavaisia mielipiteitä tai tuntemuksia ja naistenhan on pakko saada lapsia. Onko se muka elämäntarkoitus? En halua tuhlata elämääni toiseen ihmiseen, vaan haluan jakaa elämäni mieheni kanssa. Haluan matkustaa, mennä mieleni mukaan ja tuhlata rahani itseeni ja mieheeni. Meillä on kaksi kissaa ja se on tarpeeksi lapsia minulle. Ehkä hankimme koirankin joskus. Lapset eivät tuo minulle onnellisuutta, eivätkä kuulu tähän maailmaan eli minun maailmaani. Hyvät niille, jotka haluat kirkuvia rääpäleitä. Raskaana kyllä saisi syödä mitä vaan :D.